Keitä ovat jihadistit eli islamin kehitys ja jakaantuminen lahkoihin

Sinä, joka päädyit juuri tälle sivulleni ja olet kiinnostunut islamin ja kristinuskon yhtäläisyyksistä ja eroista: Älä aloita lukemista näistä tuoreimmista sivuista, vaan siirry koko sarjan alkuun. Siis joko aivan ensimmäiseen, joka johdannoksi käsittelee ”Muukalainen/muukalaisuus” -termien esiintymistä Raamatussa ja Raamatun antamia ohjeita muukalaisiin suhtautumisessa .

Jos se aihe ei vielä kiinnosta, aloita ainakin sarjan toisesta osasta (siis juuri tätä ennen) ja etene ehdottomasti vanhimmasta kohti uusinta. Tällöin saat riittävän pohjan tehdä omia, asiallisia johtopäätöksiä hyvän tiedon pohjalta. – Antoisia opiskelutuokioita sinulle!

——————————————————————————————————————————————————————————–

Tämäkin kirjoitus on eräs osa keskusteluryhmää varten laatimaani eri lähteistä koottu tietopakettia

A. Jakaantumisen alkusoitto

Muhammedin kuoltua alkoi heti ankara valtataistelu johtajan asemesta. Useita sukulaisia surmattiin, viimeisenä ALI. Hänen jälkeensä johtaja valittiin suvun ulkopuolelta (sukulaisten puutteessa). Tästä muodostuikin pahin jakolinja islamin sisällä.

Syntyneistä ”leireistä” tai lahkoista suurin on

1) sunnalaisuus, se hyväksyy Muhammedin suvun ulkopuolisen johtajuuden
• se kuitenkin jakautuu jo neljään koulukuntaa: hanbaliitteihin, hanafiitteihin, malikiitteihin ja shafi’iitteihin
• Nämä koulukunnat poikkeavat toisistaan lähinnä lakiin liittyvissä yksityiskohdissa, jotka koskevat uskonnollisia rituaaleja ja perheoikeuteen liittyviä asioita
• Sunnan kirjoitukset ovat heille jumalallista johdatusta, joita muslimit ovat velvollisia seuraamaan.

2) Shiialaiset eivät hyväksyneet Muhammedin sukuun kuulumattomien kalifien valtaa, heidän yhteisönsä johtaja on imaami, jolle tulisi kuulua sekä hengellinen että maallinen valta
• Vain Muhamedin suvun Alin jälkeläiset ovat oikeutettuja imaamin virkaan. Imaameilla on suora yhteys Jumalaan
• Hadith-kirjoitukset ovat vääristyneet ja sunna on olemassa vain teoreettisena ihanteena.

3) Suufilaisuus
• on kehittynyt askeettisesta liikkeestä 700-luvun lopulla
• Tyypillistä sille on mietiskely, dhikr, jossa toistetaan Jumalan nimeä tai lyhyitä lauseita. Mietiskely hiljaista tai ääneen lausuttua, se on tärkeämpi kuin päivittäiset salat-rukoukset
• Suufit ovat mystikkoja, jotka etsivät välitöntä kokemusta Jumalasta. Totuus on sanomaton ja kokemus Jumalasta on kaukana sanojen tavoittamattomissa.
• Suufilaiset liittyvät yleensä veljeskunniksi, joita johtaa suufimestari eli šeiki,

Nykyisin tunnettu klassinen islam muotoutui lopullisesta vasta 9. vuosisadalla Se ei siis ollut valmis Muhammedin kuolemaan mennessä.

iSLAMMAAT

B. Jihadistinen islam

Nykyisen väkivaltaisen ja terrorismia välineenään käyttävän fundamentaalisen jihadistisen islamin tulkinnan synty:

Isisin mustavalkoinen maailmankuva edustaa salafi-jihadismiksi kutsuttua fundamentalistista islamin suuntausta. Salafi-jihadistit ammentavat innoitusta islamin sotaisasta syntyhistoriasta, mutta heidän ideologiansa kytkeytyy tiiviisti maailmanpolitiikan mullistuksiin.

Isis-järjestön (Irakin ja Suur-Syyrian tai Irakin ja al-Shamin islamilainen valtio, perustettu huhtikuussa 2013) maailmankuva voidaan tiivistää kolmeen sanaan: Ristiretkeilijät – Sionistit –  Luopiot

Sanoissa tiivistyy viholliskuva, jonka perustalle salafi-jihadismiksi kutsuttu ideologia on rakennettu.

Kun salafi-jihadisti puhuu ristiretkeilijöistä, hän viittaa länsimaiden siirtomaavaltaan sekä Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan Lähi-idässä.

Sionisteilla salafi-jihadistit viittaavat Israeliin, jonka perustaminen Palestiinan alueelle synnytti ratkaisemattoman konfliktin, märkivän haavan keskelle Lähi-itää.

Luopioiksi salafi-jihadistit syyttävät aivan tavallisia maltillisia muslimeja, jotka heidän mukaansa ovat luopuneet ”alkuperäisestä” ja ”turmeltumattomasta” islamista.

Salafi-jihadismissa on kyse islamin valtavirtaan suhteutettuna pienestä mutta radikaalista opista, jonka levittäjistä tunnetuin on terroristiverkosto al-Qaida.

Salafi-jihadistien ideologian ymmärtämiseksi on tunnettava ainakin jonkin verran islamia ja sen historiaa. Sitäkin tärkeämpää on tuntea historiallisia tapahtumia Lähi-idässä ja muslimimaailmassa viimeisen sadan vuoden aikana. Salafi-jihadistinen liike on paitsi uskonnollinen liike, myös oman aikakautemme maailmanpoliittisten mullistusten sivutuotteena syntynyt poliittinen ideologia.

Salafismi on islamin fundamentalistinen haara, joka painottaa Koraanin kirjaimellista luentaa ilman asiayhteyden huomioon ottamista.

Salafismiksi kutsuttu liike, jota kutsutaan toisinaan myös wahhabismiksi, kehittyi 1700-luvulla nykyisen Saudi-Arabian alueella. Tuolloin uskonoppinut Muhammad ibn Abd al-Wahhab halusi puhdistaa islamin ulkopuolelta tulleista vaikutteista. Al-Wahhab toimi läheisessä yhteistyössä Al-Saudin mahtisuvun kanssa. Tämä käytännössä auttoi Saudin sukua luomaan dynastian, joka on yhä vallassa Saudi-Arabiassa.

Länsivallat ovat ottaneet hallintaansa islamin sydänmaat. Muslimimaailma pitää vapauttaa länsivaltojen kahleista. Tämän jälkeen on syntyvä maailmanlaajuinen kalifaatti, islamilainen valtio, joka on oikeudenmukaisuuden perikuva.

Salafi-jihadistisen ajattelun juuria voi johtaa ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Tuolloin muslimien viimeinen kalifaatti eli turkkilainen Osmaanien valtakunta romahti äkillisesti.

Salafi-jihadistien romantisoidun käsityksen mukaan maailman kaikki muslimit olivat kalifikunnan alaisuudessa yksi umma, eräänlainen erottamaton uskonyhteisö. Osmaanien valtakunnan luhistuminen katkaisi kalifaatin 1 300 vuotta jatkuneen historian, minkä jälkeen länsivallat ottivat ”islamin maat” hallintaansa.

7

Vielä tänä päivänä valtaosa maailman salafisteista elää Persianlahden maissa. Sieltä oppia levitetään ympäri maailmaa aktiivisella lähetystyöllä.

Salafisti pyrkii profeetta Muhammedin aikalaisten kaltaiseksi. Hän eläytyy esi-isiensä roolimalliin kaikin mahdollisin keinoin, jopa pukeutumistyylissään. Mutta salafismi ei ole täysin sama asia kuin salafi-jihadismi. Vasta 1990-luvulla tutkijat ovat ryhtyneet puhumaan salafi-jihadisteista erillisenä ilmiönä.

Sana jihad tarkoittaa ’kamppailua’ tai ’kilvoittelua’. Jihad voi merkitä muslimin sisäistä henkistä kamppailua, mutta termillä viitataan myös aseelliseen taisteluun. Jihadistit korostavat muslimien velvollisuutta puolustaa tai levittää islamia vaikka väkivalloin.

Jihadistiliikkeitä on syntynyt viime vuosikymmeninä eri puolille maailmaa, ja niiden tavoitteet vaihtelevat hieman poliittisesta ympäristöstä riippuen. Yhteistä kaikille on se, että ryhmät perustelevat väkivaltaa Koraanin teksteillä ja haditheilla, jotka liittyvät islamin syntyhistorian melskeisiin alkuvuosiin. Salafi-jihadistit myös rinnastavat nykyajan maailmanpolitiikan tapahtumat islamin varhaisiin sotiin.

Salafi-jihadistit ovat ikään kuin määritelleet islaminuskon uudelleen nykyajan maailmanpolitiikan selittämisen tarpeita vastaavaksi.

25

Siirtomaakaudella eurooppalaiset pirstoivat koko alueen useiksi eri valtioiksi. Itsenäistymisten jälkeenkin valtaan jäivät länsimaiset hallintojärjestelmät, joita salafi-jihadistit pitävät islamin vastaisina.

Salafi-jihadistien mukaan länsivaltojen ylivalta islamin mailla jatkuu yhä tänä päivänä. Tästä esimerkkejä ovat Israelin valtio, länsimaiden tukemat tai hyväksymät arabidiktatuurit ja öljyintresseihin perustuva geopoliittinen peli Persianlahdella.

Länsimaailma ei ole kuitenkaan salafi-jihadistien ainoa vihollinen. Ehkä vieläkin olennaisempi on ”lähivihollinen”. Sillä tarkoitetaan nykyisten muslimimaiden hallitsijoita, joita salafi-jihadistit pitävät epäislamilaisina. Salafi-jihadistien ideologiassa valtaosa maailman muslimeista on itse asiassa ”luopioita”, harhaoppisia, jotka ovat unohtaneet ”aidon” ja ”alkuperäisen” islamin.

Muslimia, joka syyttää toista muslimia luopioksi, tavataan kutsua takfiriksi. Takfiri-ajattelua on ruokkinut muun muassa egyptiläisestä Muslimiveljeskunnasta noussut Said Qutb, jonka kirjoitukset ovat jihadistien suosiossa. Takfiri-ajattelu on tärkeä osa myös Isisin ja al-Qaidan ideologiaa. Sillä perustellaan vähemmistöihin, erityisesti shiioihin kohdistettu vaino.

Salafi-jihadistit ovatkin aina sunnimuslimeja. Heille islamin vähemmistöhaaraa edustavat shiiat ovat automaattisesti vääräuskoisia – vielä vääräuskoisempia kuin esimerkiksi kristityt ja juutalaiset, jotka hyväksytään ”kirjan kansoina”, kunhan he maksavat suojeluveroa eli jizyaa.

Shiia-alueet

Salafi-jihadistit ammentavat uskonnosta tukea ideologiaansa valikoimalla Koraanista ja haditheista sopivia kohtia. Kohdat liittyvät islamin varhaisiin vuosiin, jolloin ensimmäinen muslimiyhteisö eli aluksi vainottuna, mutta levittäytyi valloitussodilla nopeasti laajalle alueelle.

Nykyaikaisen salafi-jihadistisen ideologian kehittyminen liittyy kuitenkin olennaisella tavalla viime vuosikymmeninä käytyihin sotiin.

Käänteentekevä oli ensimmäinen Afganistanin sota, joka alkoi 1979. Tuolloin ”jumalaton” Neuvostoliitto lähetti joukkojaan Afganistaniin. Kymmenen vuotta jatkunut sota houkutteli jihadisteja eri puolilta muslimimaailmaa. Noina vuosina valettiin perusta terroristiverkosto al-Qaidan toiminnalle ja sen piirissä kehittyneelle salafi-jihadistiselle ideologialle. Tässä vaiheessa Yhdysvallat tuki jihadisteja, taistelivathan ne Yhdysvaltojen päävihollista Neuvostoliittoa vastaan.

Afganistanin sodan päätyttyä jihadistit ja heidän oppipoikansa taistelivat 1990-luvulla Balkanilla ja Algeriassa. 2000-luvulle tultaessa he palasivat Afganistaniin, jonne Yhdysvallat iski al-Qaidan New Yorkissa ja Manhattanilla tekemien terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001.

Tämän jälkeen jihadisteja ovat vetäneet puoleensa Irakin sota vuodesta 2003 alkaen ja lopulta niin kutsutun arabikevään jälkeiset levottomuudet Libyassa, Egyptin Siinailla ja Syyriassa.

Syyrian sisällissodan ja Isis-järjestön nousun myötä on tullut selväksi, että salafi-jihadistinen ideologia vetoaa myös moniin maahanmuuttajanuoriin ja käännynnäisiin länsimaissa. Arviolta yli 5000 Euroopan maista lähtenyttä jihadistia on liittynyt Isis-järjestön riveihin Syyriassa. Supon mukaan Suomesta on lähtenyt taistelemaan Syyriaan eri aseellisiin järjestöihin yli 60 ihmistä. Vaikka sotimaan lähtemisen syyt ovat kirjavia, monia lähtijöistä on motivoinut nimenomaan salafi-jihadistinen aate.

19

Salafi-jihadisteja innoittaa myös islamin eskatologia eli oppi lopun aikojen tapahtumista. Kyseessä on toisinto vanhemmasta juutalais-kristillisen perinteen eskatologiasta, jossa kerrotaan lopun aikoina käytävästä viimeisestä suuresta taistelusta.

Salafi-jihadistit viittaavat omassa propagandassaan kiistanalaiseen hadithiin, jossa profeetta Muhammedin kerrotaan ennustaneen mustien sotalippujen saapuvan Khorasanista.

Khorasan on muinainen alue, joka sijaitsi suurin piirtein nykyisen Afganistanin alueelta. ”Jos näet mustien lippujen saapuvan Khorasanista, liity armeijaan vaikka sinun pitäisi ryömiä yli jään, sillä tämä on Mahdi-kalifin armeija, eikä mikään voi sitä pysäyttää ennen kuin se saapuu Jerusalemiin”, hadithissa sanotaan.

11

Mahdi on islamin eskatologiassa eräänlainen vapahtajahahmo, jonka saavuttua käydään viimeinen välienselvittely pahaa vastaan. Tämän jälkeen kalifaatti palautetaan maan päälle.

8

Vuoden 2015 ja 2016 aikana Isis-järjestö on joutunut Syyriassa ja Irakissa entistä ahtaammalle. Erityisesti länsivaltojen tukemat Irakin kurdijoukot ja sittemmin Venäjän tukemat Syyrian hallituksen joukot ovat onnistuneet valtaamaan Isisiltä alueita.

Isisin perustaman ”islamilaisen valtion” tulevaisuudennäkymien synkentyessä järjestö on alkanut tekemään terrori-iskuja ydinalueidensa ulkopuolella, myös Euroopassa.

Isisin toiminta saattaa olla kääntymässä Irakiin ja Syyriaan perustamansa ”islamilaisen valtion” puolustamisesta ja laajentamisesta kohti kansainvälistä terrorismia.

Se näyttää pyrkivän aktivoimaan ydinalueidensa ulkopuolella toimivien sisarjärjestöjen ja lähes kaikkialle maailmaan levinneiden nukkuvien solujen toiminnan.

Syksyllä 2015 myös Venäjä liittyi Isisin-vastaiseen taisteluun pommittamalla Isisin kohteita Syyriassa. Uusien maiden liittyminen Isisin-vastaiseen sotilaalliseen rintamaan heikentää entisestään Isis-järjestön perustaman valtion elinmahdollisuuksia. Isis onkin mahdollista tuhota sotilaallisesti.

Hankalampi kysymys on se, kuinka Isisin väkivaltaa ja vihaa uhkuvan ideologian leviäminen pysäytetään.

Käytetyistä lyhenteistä:
• ISI Irakin islamilainen valtio, perustettiin lokakuussa 2006 / toukokuussa 2010
• ISIS Irakin ja Suur-Syyrian tai Irakin ja al-Shamin islamilainen valtio, perustettu huhtikuussa 2013
• ISIL Irakin ja Levantin (Libanon, Israel, Jordania, osia Irakista) islamilainen valtio
• IS Islamilainen (rajaton) valtio, perustettu 29.6.2014
• Daish tai Da´esh on lyhennys ISISin täydellisestä arabiankielisestä nimestä

 C. Mikä houkuttelee ryhtymää jihadistiksi?

Haroon Ullah, Prahan yliopisto, a senior State Department advisor and a foreign policy professor at Georgetown University kirjoittaa:

”Mikä saa jotkut ryhtymään/muuttumaan islamilaiseksi ääriainekseksi?

Koulutuksen puuteko? Elämän tarkoituksen etsintäkö? Näitä luullaan nykyään yleisesti terrorismin syntysyiksi, koska
• Köyhyydestä ei näytä olevan mitään pakoreittiä, silloin marttyyrius on selvä voittaja
• Ei mahdollisuutta saada kunnollista koulutusta. Näistä taustoista seuraa, että he ovat alttiita helppoon manipulaatioon, jossa kiinnitetään huomiota heidän ennakkoluuloihinsa ja taikauskoihinsa. Silloin mielipiteen muokkaus on helppo. VÄÄRIN!

Kuitenkin köyhyydellä on vähän tekemistä ääriainekseksi tulemiseen/alkamiseen, koulutuksen puutteella vielä vähemmän.

Monet niistä, jotka ovat valmistautuneet murhaan ja ovat valmiita kuolemaan sen vuoksi, ovat keskiluokkaisia ja monilla on yliopistotutkinto. He ovatkin hyvinvoivia ja hyvin lukeneita.

Mikä sitten ajaa heitä? Syynä on todellisuudessa:
1. Tarkoituksen ja sääntöjen tarve.
– Terroristit sanovat: ”Meillä on ratkaisu siihen, mikä saa asiat muuttumaan, jos vain noudatat näitä sääntöjä, ja vain juuri näitä sääntöjä”
2. Muutosten kaipuu:
– vanha korruptoitunut järjestys täytyy heittää pois.
– Se onnistuu vain väkivaltaisen toiminnan kautta. He lupaavat luoda uuden muodon hallinnolle.
Jihadistit sanovat: ”Me emme ole vastuussa valtiomme surkeasta tilasta, muut ovat saattaneet sen surkeaan tilaan.”

Muutos onnistuu vain väkivallan keinoin.

Nämä ovat demagogien tarjoamat helpot ratkaisut. Näin ovat toimineet myös Lenin, Mussolini, , Hitler, Osama bin Laden

Mitä tehdä tälle ääriajattelulle?

1. Ensimmäiseksi on luovuttava vääristä kuvitelmista (köyhyys ja kouluttautumattomuus syinä)
2. Toiseksi kilpaile ääriryhmien tarinan kanssa. He lupaavat helpon tien, mutta mitä he oikeasti tarjoavat? Vastaus on: enemmän kuolemaa, kärsimystä ja köyhyyttä. Toisin sanoen nuorten ryhmien on nähtävä, mitä he todella ovat. Vain siten nämä ryhmät alkavat pienentyä.
3. Kolmanneksi median on lakattava esittelemästä ääriaineksia vapaustaitelijoina.
4. Neljänneksi opettajien ja vanhempien on lakattava kuvittelemasta, että koska he eivät hyväksy ääriajattelua, eivät heidän lapsensa tai oppilaansakin ajattelevat samoin. Heidän on alettava tarjoamaan/opettamaan nykyaikaisia, monipuolisia arvoja lapsilleen.
5. Viidenneksi poliitikkojen on lopetettava lännen syyttely heidän maidensa ongelmista.
6. Kuudenneksi kohtaa/haasta/uhmaa kotoperäinen korruptio, joka tuhoaa maita kuten Pakistania sisältä päin.
7. Seitsemänneksi ja ehkä tärkeimpänä: islamilaisten uskonnollisten johtajien on lopetettava erilainen näkemyksensä ja marttyyrien ihannointi, muslimien, jotka murhaavat viattomia ihmisiä islamin nimissä. Islamin johtajien on alettava tuomita heitä kadotukseen.

Yhteenveto:

Ääriainekset saattavat asiat vain pahempaan tilaan, aina ja kaikkialla.

Ääriainekset tarjoavat ratkaisua köyhyyteen ja kurjuuteen, mutta tarjoavat vain köyhyyttä, kurjuutta ja kuolemaa.”

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi